tiistai 19. tammikuuta 2016

Valokuvaleikkiä ja runoilua!

Kovat on pakkaset ja huuruiset puut, mutta niinhän se pitää talvella ollakin näillä leveysasteilla. Mitä siitä, että poskia nipistää, jos ulos kurkistaa. Onhan luonnonolot kuitenkin suht mallillaan. 

Tässä vähän talvisia tunnelmia valokuvaleikin kautta. Vasemmalla on alkuperäinen kuva, oikealla muokattu ja käsitelty kuva.



Talvi!  Olet kaunis, valkopukuinen neito. Hipiäsi on pumpulinvalkea ja silmäsi loistaa kuin aurinko.
Olet suuri taiteilija. Kukkia, kiemuroita, toinen toistaan kauniimpia.
Talvi! Olet kulkeva taiteilija, jota ei näe. Vain taiteesi näkee.

Copyright Aino H. 






Luminen männynoksa on tai deteos  jo itsessään, vai mitä? Runon talven taiteilijasta olen kirjoittanut 14-vuotiaana. Silloin talvet olivat talvia ja kesät kesiä. 

 Kevättä kohden ollaan menossa, kuinka ihanasti saakaan aurinko hangen hohtamaan ja punastuttaa koivunposket.




Ihanaa kevätalven jatkoa sinulle!














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti